Ruostumattomasta teräksestä (A2, AISI304) ja haponkestävästä teräksestä (A4, AISI316) valmistetuilla ruuvikiinnikkeillä on taipumus leikata kiinni. Tämä tarkoittaa, että ruuvia tai mutteria asennettaessa kiinnike voi leikata kiinni ja jäädä paikalleen, mikä tekee sen poistamisesta vaikeaa tai jopa mahdotonta ilman erityisiä työkaluja.
Kiinnileikkautuminen johtuu useista syistä, joista merkittävin on teräsmateriaalin mekaaniset ominaisuudet. A2- ja A4-teräkset ovat mekaanisilta ominaisuuksiltaan "karkeita", mikä tarkoittaa, että niiden työstöpinta jää karkeammaksi. Tämä johtuu materiaalin fyysisistä ominaisuuksista, joita parannetaan lisäämällä raaka-aineeseen lisäaineita tuotteen lujuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Lisäaineet voivat kuitenkin myös korostaa kiinnileikkautumista.
Kiinnileikkautumista esiintyy erityisesti, kun ruuvikiinnikettä kiristetään ruuvikoneella tai mutteripyssyllä, jotka tuottavat nopeamman ruuvausnopeuden. Tämä aiheuttaa kitkaa ja lämmönnousua kierteen kitkapinnoilla, mikä vaikuttaa teräksen koostumukseen ja aiheuttaa kiinnileikkautumisen. Vaikka kiinnike jäähtyisi, kierre ei enää avaudu. Manuaalisessa kiristyksessä kitka on sama, mutta ruuvausnopeus pienempi, joten lämpömuutoksia ei synny yhtä helposti.
Toinen tekijä on lika, joka voi kerääntyä ruuvikiinnikkeiden kierteisiin. A2- ja A4-laatuisten kiinnikkeiden tulisi olla aina puhtaita, sillä hiekka ja hiontapöly voivat lisätä kiinnileikkautumisen riskiä.
Kiinnileikkautumisen ehkäisemiseksi ei ole yksiselitteistä ratkaisua. Yksi tapa on käyttää voiteluainetta, kuten keraamista pastaa tai kuparipastaa, jotka vähentävät kitkaa. Nämä tuotteet voivat kuitenkin sotkea ympäristöä, joten vaihtoehtona on vahata tuotteet ennen käyttöä esimerkiksi lattiavahaliuoksella. Vaha tekee saman kuin voitelupastat, mutta se on uusittava jokaisen käyttökerran jälkeen. On myös huomioitava, että elintarviketeollisuudessa kitkaa vähentävien aineiden käyttö ei ole sallittua, elleivät ne ole elintarvikehyväksyttyjä.